Toipuminen aikaerosta kisoja odotellessa on mennyt aika nappiin, nukuin tyytyvaisena puoli kahdeksaan. Aamiaiseksi ruisleipaa ja muroja, aika suomalaista viela, mutta hotelliaamiainen lauantaina lienee kuitenkin amerikkalaista..
Paivaohjelmaan kuului kyyditys lentokentalle, mina siis kyyditsin, lahes ensimmaista kertaa auton ratissa jenkeissa. Hyvinhan se meni, pienella onnella. (eika ihan pienella) Pienen selvittelyn sain myos kyydin frisbeegolfkisoihin, piti matkustaa metrolla toiselle puolelle kaupunkia, 45 min. Loysin leffoista tutun kulttuurin lukeaa kirjaa metrossa, se oli mahtavaa. Perille paastyani tekstiviestit eivat tavoittaneetkaan noutajaani, mutta kymmenen minuutin odottelun jalkeen Toyota kurvasi jo noutamaan minua.
Pyyhallettiin golfradalle ja sallit kertoivat miten odottivat, etta tapasivat legendan. Radalla pyorii vielakin juttuja kahden vuoden takaisesta visiitista, kun "Finnish kid" tuli paikalle, eika tiennyt pelatako pro vai am-sarjassa. Voitti longest drive contestin ja laitettiin pro-sarjaan.. Tosin tarinat olivat vahan varittyneet matkalla. Olin kuulemma heittanyt yhdella vaylalla reittia, joka olisi vaatinut ehka 160-metrisen heiton, totuus oli, etta yritin sita joskus. Osuin puihin 80 metrin kohdalla.
Golfkisat meni huonosti. Paluumatkalla jain illalliselle kyyditsijan luokse, pelattiin pingista ja syotiin barbequekanaa. Mahtavaa. Hepun piti heittaa minut metrolle illalla, mutta meni niin myohaiseen, etta lupasi heittaa suoraan kotiin. (Ajomatka kesti reilut puoli tuntia yhteen suuntaan -> heittaisitko mut saloon keskella yota?) Taas tuli todistettua se kuuluisa amerikkalainen vieraanvaraisuus.
Tanaan perjantaina matka jatkuu kohti Vancouveria. Kuumuus on kohtalaisen sietamaton, aina pitaisi olla juotavaa mukana. Vancouveriin luvataan parhaimmillaan 27:aa astetta ja pelkkaa aurinkoa. Siella kello onkin viela kolme tuntia vahemman kuin taalla, eli aikaero Suomeen on jo 10 tuntia..
Aamiaiselle ja sitten Kanadaan!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment